Tänään suuntasimme töiden jälkeen taas uittamaan koiria. Retu aloitti jostain syystä vinkumisen jo alkumatkasta ja Tessa aloitti vinkumisen kun huomasi minne pääseen. Retulla vinkuminen ei tainnut johtua niinkään innostumisesta, vaan taisi enemmänkin protestoida häkissä olemista, sillä sama vinkuminen jatkui kotimatkalla.

Retu päästettiin metsässä vapaaksi jo hyvissä ajoin ja kun Retu pääsi veteen katosi pojan korvat kokonaan. Vedestä ei voinut millään tulla pois, vaan Retu seurasi rantaviivaa pitkin uiden meitä. Kun menin puiden luokse piiloon tuli Retu luokse, mutta juoksi vauhdilla takaisin veteen kun näki että olen paikalla. Retu ui itsensä ihan väsyksiin ja keskellä lampea Retu aiheuttikin meille ylimääräisiä sydämen tykytyksiä kun yritti pysty uintia. Takajalat roikkuivat kohti pohjaa ja etutassut polskivat vettä korkealle samalla Retun yrittäessä ottaa suullaan kiinni vesipisaroita. Välillä näytti siltä, että Retu on kohta joko selällään vedessä tai sukelluksissa.

Kun Retu vihdoin ymmärsi käyttää takajalkojaan ei poika tahtonut silti tulla millään pois vedestä. Kun vihdoin saimme Retun kiinni, joutui Retu fleksiin ja sen kanssa uskalsimme vielä päästää kerran uimaan. Jatkossa Retu joutuukin olemaan hihnassa veden lähellä, jos ei pelastusliivejä ole päällä. Ainakin niin kauan että näyttää hihnassa osaavansa uida ja tulee vedestä luokse kun kutsutaan. Ja mökillä poika taitaa joutua pitämään pelastusliivejä aina ulkona ollessa, kun siellä ranta on ihan vieressä..